Henrik Corte nuorempi (1647-1706)
Pekkatorin kulmilla on menossa kiivas keskustelu. Henrik Corte kinaa ensimmäisen vaimonsa kanssa valtiopäiville osallistumisesta
Rouva on sitä mieltä, että Henrikin on tehtävä jotakin kaupungin pelastamiseksi. Corte on kieltäytynyt lähtemästä liian pienen matkakorvauksen takia. Ja tästäkös rouva saa vettä myllyynsä ja hyvän syyn läksyttää miestään.
Kuulehan Margaretha! Muista kenelle puhut. Minä, Henrik, Henrikinpoika Corte, katson oikeudekseni kuranssata sopimattomasta käytöksestä. Kuka tänne toi käsityöläiset, suutarit, räätälit? Minun isäni. Kuka oli Kajaanin vapaaherrakunnan patruunan, tämän kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen hopmanni? Hänen voutinsa, eräänlainen henkilökohtainen palvelija? Minun isäni. Minun.
HENKILÖHISTORIAA
Henrik oli Raahen ensimmäinen lainoppia opiskellut ja Turun hovioikeudessa auskultoinut johtava virkamies. Hän oli toiminut myös Pietari Brahen myötävaikutuksella kihlakunnan oikeuksissa lainlukijana. Vuonna 1675 hänet valittiin Raaheen raatimieheksi ja kaupungin kirjuriksi.
Isänsä matkatessa pitkillä veronkanto- ja muilla virkamatkoillaan hän toimi isänsä asemesta maistraatin puheenjohtajana varapormestarin nimikkeellä. 10.4.1680 Kreivi Pietari Brahe osoitti Henrik Corte nuoremmalle valtakirjan Raahen pormestarin virkaan.
Henrikin tehtäväksi tuli kaupungin privilegioiden puolustaminen valtiopäivillä. Raahen valtiopäivämiehenä hän oli vuodesta 1686 aina kuolemaansa asti vuoteen 1706. Isänsä tehtävät perittyään hän toimi myös Salon nimismiehenä sekä muissa maakunnallisissa luottamustoimissa.
Hän oli varsin kuumaverinen ja väkivaltaisestikin käyttäytyvä viranhaltija. Pormestari Henrik Corte nuorempi oli kolmesti naimisissa. Ensimmäisen kerran Margareta Neocarlinan kanssa. Vuodesta 1696 lähtien Margaretha Pietarintyttären kanssa ja 1705 hän avioitui Pyhäjoen kirkkoherran Johan Tawastin tyttären Beata Johanintyttären kanssa.
Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli pojat Gabriel (1680-1728) ja Henrik (1682-?) ja toisesta aviosta tytär Hedvig. Henrik kuoli 1706.
Kuolinpesä joutui konkurssitilaan, sillä häneltä jäi suuret velat. Siten leski ja vanhin poika Gabriel joutuivat myymään kaiken omistamansa. Leski halusi viedä pormestarin ruumiin haudattavaksi Pietarsaareen, mutta Gabriel ei suostunut tähän, sillä isä oli syntynyt ja elänyt elämänsä Raahessa, tehnyt elämäntyönsä sen hyväksi ja kuollut siellä. Raahen kirkossa oli suvun muurattu ja kivipaadella varustettu hauta arvopaikalla. Pormestarivainaja oli itsekin toivonut tulevansa haudatuksi omaistensa keskelle. Raahen porvaristo asettui tukemaan Gabrielin pyyntöä.
Margareta Neocarlina (1600)
Margareta Neocarlina oli Henrik Corten, Raahen toisen pormestarin, ensimmäinen vaimo. Hän kuului porvaristo säätyyn. Tarkempaa henkilöhistoriaa ei hänestä ole löytynyt.
PUKUHISTORIAA
Henrik Corten asu. Ruotsi-Suomessa seurattiin Keski-Euroopan muotia. Hollanti ja Ranska olivat muotia luovat maat. 1600-luvulla muotiin vaikuttivat kauppasuhteet, politiikka ja sodat niin Ruotsi-Suomessa kuin Keski-Euroopassa. Muoti kehittyi espanjalaiskuosisesta puvusta hollantilaisen porvaristyylin kautta vuosisadan lopun ranskalaiseen muotiin.
Muoti levisi säätyportaittain ylhäältä alaspäin. Sääty määräytyi syntyperän, viran tai varallisuuden mukaan. Säätyjen eroa korostettiin pukeutumisella. Oli pukeuduttava säätynsä mukaan. Hollantilaisesta reininkreivimuodista (1625-80) tuli pukuhistoriallisesti tärkeä muotoutumisvaihe. Länsimaiseen pukuun lainattiin itämaista tyyliä. Röijy, nuttu, pitkä jakku, kassiakka tai viitta yhdistettiin leveihin alushame- tai pussipöksyihin.
Vaatteiden avosaumoista pursuileva väljä paita oli hienoa hollanninpatinaa tai idän puuvillapalttinaa. Rehevyyttä asuun toi värikäs roikkuva nauhasilmukoristelu. Barokin mielikuvituksellisia piirteitä miehen pukeutumiseen antoivat leveälierinen korkea kukkaruukkuhattu, harteille ulottuva tukka, kurttusukat, sääriä verhoavat kanuunat, pitkäkärkiset puolikengät silkkinauharusetteineen sekä siro kävelykeppi.
1670-luvulla Ludvig XIV:n hovi muodostui Euroopan politiikan, sivistyselämän ja muodin keskukseksi. Ruotsi-Suomeen ranskalainen takin, liivit ja polvipöksyt käsittävä muodikas miehenpuku saapui 1670-luvulla, jolloin sisä- ja ulkopukineet erottautuivat toisistaan.
Ennen kuin puku vakiintui asukokonaisuudeksi, yhdisteltiin takkiin vanhanaikaisia vaatteita. Viittoja, kassiakkoja, jakkuja, nuttuja ja röijyjä käytettiin monenlaisten leveiden alushame-, pussi- tai kapeiden polvipöksyjen kanssa. 1660-70 -luvulla nuttu-pöksyt yhdistelmä sekä viitta tai pitkä jakku olivat yleispukuna porvareilla. Takin alla oli nuttu tai alusjakku, josta kehittyi takin kuosinen, pitkä, hihallinen liivi, camisole. Takista napitettiin vain vyötärönapit kiinni. Takkipuvun suojaksi puettiin sadeilmalla viitta tai päällystakki.
Koreat, joskus raidalliset sukat vedettiin pöksynlahkeiden päälle. Korkeakorkoisissa kengissä oli punaiset korot. Aluksi kengissä oli rusettinauhakiinnitys, myöhemmin soljet. Vyötärölle kietaistiin kangasvyö, josta roikkui turkismuhvi. Säätyaseman ja varallisuuden mukaan käytettiin sekä tummia että vaaleita peruukkeja. Kolmikolkkahattua kannettiin kainalossa. Herrasmiehellä oli keppi mukanaan sisällä. Takit ja liivit valmistettiin erivärisistä ja -laatuisista kankaista. Vauraan porvarin puvun erotti aatelispuvusta kangaslaatu ja koristelu. Huolitellun työn vuoksi aatelispuku oli kalliimpi.
Materiaalit
Takki: 80 % villaa 20 % polyesteriä
Liivi: polyesterisekoite
Paita: 100 % puuvillaa
Housut: 100 % puuvillaa
Kaulaliina: 100 % puuvillaa
Suunnittelu ja valmistus
Valentina Kunnasmäki (Takki ja housut)
Eija Tokola (Liivi, paita ja kaulaliina)
Margareta Neocarlinan asu sijoittuu 1600-luvun lopulle. Sen ajan tyylisuuntauksena oli barokki. Pukumuoti kulkeutui Ranskasta. 1600-luvun lopulla muodissa tapahtui paljon muutoksia minkä vuoksi naisilla oli monenlaisia asuja, jotka koostuivat erilaisista osista. Yksi niistä oli mantua-asu. Se koostui mantuasta, joka oli edestä avoin, väljä ja pitkä takkimainen vaatekappale, joka puettiin kureliivin ja hameen päälle. Mantuan etuosasta lähtevät kolmionmalliset liepeet, jotka on poimutettu taakse lanteille.
Edessä rintoja ja vatsaa litistää luilla kovetettu, kolmion mallinen etumus. Etumus on irrallinen osa, jota yhdisteltiin muidenkin asujen kanssa. Mantuaa käytettiin yleensä aamupäivisin, mutta sitä sopi käyttää myös vähemmän juhlallisissa tilaisuuksissakin.
Mantua oli yleensä valmistettu pystyraidallisesta kankaasta. Pystyraidat korostivat pituutta ja solakkuutta, mitkä olivat sen ajan muoti-ihanteita. Mantua valmistettiin yleensä ohuesta villakankaasta tai silkistä. Mantuan vuori tehtiin yleensä pellavakankaasta.
Mantuan alta näkyi koristeltu hame. Se on runsaasti poimutettu sivuilta ja takaa, mutta edestä se on poimuttamaton. Hameiden määrä kertoi varallisuudesta. Niitä saattoi olla useita päällekkäin. Ulkona useat hameet suojasivat kylmyydeltä. Kaikkia mantuan alla olevia hameita on sanottu alushameiksi. Alimmainen hame oli yleensä punainen. Se on myös runsaasti poimutettu. Hameiden alla käytettiin lantiomakkaraa, joka kohotti hameita sivulta ja takaa. Hameet valmistettiin yleensä silkistä tai villasta.
Mantuan alla käytettiin myös pitseillä koristeltua aluspaitaa. Sen pääntie on avara ja runsaasti poimutettu. Hihat ovat leveät ja poimutettu hihansuilta. Ne nostettiin hieman pussille silkkinauhan avulla.
Kylmyydeltä suojaamiseen käytettiin hartialiinaa, jota kutsuttiin myös kauluriksi. Se oli usein myös koristeltu pitsillä tai poimutuksilla. Se sidottiin edestä kiinni nauhoila. Sen valmistuksessa käytettiin villakangasta tai samettia.
Materiaalit:
Mantua: 100 % silkkiä
Mantuan vuori: 100 % puuvillaa
Päällyshame: pellava-silkkiä
Alushame: 100 % puuvillaa
Aluspaita: 100 % pellavaa
Suunnittelu ja valmistus
Irina Saario (aluspaita, päällyshame, hartialiina ja etumus)
Katri Koivikko (mantua, alushame)
Lähteet: Keväällä 2002 Raahen Kauppaporvarissa pidetyn pukuja esittelevän näyttelyn yhteydessä jaettu kirjallinen materiaali ja Tarinoita, historiaa ja pukuloistoa Vanhassa Raahessa -esite.
Kannattaa tutustua myös juttuihin:
Brahe
Corte
Raahe kolomen Corten komennosa
Toppakahavella Cortenkatu Kakkosen pihasa
Pukuloistoa Wanhan Raahen malliin
Lehdistötiedote