Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Santaholomalaiset asu Sutelasa

 

Näillä pojilla eijjoo kompositimailoja

 

Kuva: Vieno Lahtisen alpuumi

Santaholoman saha tarijos parraimpina vuosina arpeetia yli 400 ihimiselle. Osa työntekijöistä kortteeras Sutelasa.

1940-luvun loppupuolella Santaholoma rakennutti kaks komiaa kaksvooninkista pytinkiä Suenreiän liepeille meren rannalle: yli 20 kortteeria. Talot ristittiin Suteloiksi paikan mukkaan.

Vanahan Sutelan porstuat ja raput oli talon päisä. Uuvesa Sutelasa noli pihan puolella. Kortteerisa oli kööki ja kamari, pinta-allaa kerty yhteensä 35 nelijyä. Kortteerit lämpeni kakluuneilla, joita jokkainen ihte eltas. Sähköt oli. Joillaki oli ratioki.

Kellarisa oli joka hyyryläisellä pottukellari ja puuliiteri. Vintti oli korkia ja sielä oli reilusti tillaa, josa sai säilyttää ylimääräset romppeet. Murkkuikäset pojat nukkua urvotti vintillä kesäsin.

Pihapiiri jakkaantu kahtia, ku uuven ja vanahan Sutelan välliin oli pykätty kaks yhistettyä puuliiteri-puusee-rakennusta. Joka perheellä oli oma väliseinällä erotettu ulukohuussi.

Sauna- ja pesutupa oli yhteisesä käytösä. Saunavuorot oli erikseen naisille, miehille ja perheille. Pyykkipäivinä pesutupa oli höyryä täynnä, ku vesi kuumeni muuripaasa. Naisväki jynssäs pyykit puhtaaksi pyykkilauvalla. Rannasa oli pyykkilaituri, josta käsin pyykit virutettiin meresä. Puhtaat pyykit lepatti kesäsin narruilla kakaroitten haittona ja talavella vintillä.

Sutelan pihasa oli kaks kaivua: Vanahan Sutelan kaivosta otettiin tallousvesi. Se kuskattiin kortteereihin ämpäreillä. Likaämpäreillä haalattiin likaveet ulos. Uuven Sutelan kaivosta otettiin sauna- ja pyykkivesi.

Kuisman Pekasta tuli Sutelan asukas 1950-luvun alakupuolella. Väinö-isä oli kuollu vuonna 1952. Liisa-äiti oli päässy Santaholoman sahalle töihin. Sutelaan muutto helepotti perheen arkia, ku äitin työmatka lyheni. Myös äitin sisko Maija kortteeras Sutelasa. Pekan ja kolomen systerin päivähoito järijesty niin, että Liisa ja Maija ahersi eri tuureisa ja paimensi mukuloita vuorotellen.

Sutelan lapsilla eijjollu uupelua kamraateista eikä pihan hiekkalaatikolla tarvinnu ikkään leekata ihtekseen. Monasti hiekkalaatikolle palasti rannienki lapsukaisia.

Lahtiset asu Kuisman yläpuolella. Pekasta ja Hihkasta tuli maaliman parraat kaverit. Yhesä ne kilimus poikavuojet aikuseksi asti. Hihka oli eto keksimään jos jonkulaista äksöniä. Kerran soli kuullu, että etelä-Suomesa on alettu jäävyttään tekojääratoja. – Meille kans tekojäärata! poikaviikarit päätti ja rajjas ämpäreillä vettä merestä.

Varvin Varma, Välikylän Epävarma ja Sutelan IFK oli urheiluporukoita, jokka kilipaili keskenään jalakapallosa ja ylleisurheilusa. Neliskaaki pelattiin ahaneesti. Lukkarilla vaan oli räpylä. Eikä sekkään ollu oikia. Soli semmonen korvike.

Sutelan väki oli rakentanu talakoilla urheilupaikat, josa muksut saatto harrastaa pittuus- ja korkeushyppyä, kuulantyöntyä, keihäänheittua ja juoksulajeja. Kerran järijestettiin maratooniki. Reitti alako Sutelasta ja kiersi Piippumatin ja Aittaniemen kautta takasi. – Ei kai siitä tuu ku muutama kilometri, mutta kyllä se tuntu pitkältä, Pekka muistelee.

Muistattako hulahula-villityksen? Kallion Ritvalla oli Sutelan hulahula-ennätys. Kerran Pekka päätti haastaa Ritvan. Sovittiin, että Hihka ottaa ajan heräyskellolla. Pekka alako keikuttaa lanteita ja uus ennätys synty. Mutta ku Hihka oli hörppäytyny unneen kesken ajanoton, ei ennätykselle saatu tojistajjaa.

Sutelan ainua vene oli ahaneesti käytösä. Hyyryläiset souteli saariin retkille. Poikaviikarit teki onki- ja sukellusreissuja.

Kerran yhet Sutelan likat lähti sillä Pikku-Kraaseliin joittenki kaupungin kossien kans. Sekös kismitti Sutelan poikia. Ne päätti lähtä perrään vakkoileen: alakumatka hyppimällä tukkisummaa pitkin ja sitte uimalla laivaväylän yli Halakokivelle. Siinä pojat päätti huilata. Hinnaaja Nopsa puksutteli ohi ja nappas pojat kyytiin. Soli niin malleva juttu, että retken alakuperänen tarkotus unohtu tykkänään.

- Aina sitä kisuttiin ulukona, Pekka muistelee. Sutelan lapset harrasti liikuntaa omilla ehtoilla ja vappaaehtosesti. Liikunta jäi tavaksi ja monet liitty urheiluseuroihin.

 

Faktaa

  • 1926 F.A. Juselius perusti neliraamisen sahan Pirttiniemeen.
  • 1934 A. Santaholma osti sahan.
  • 1930 -luvun lopulla sahalla oli yli 400 työntekijää.
  • Saha sai raaka-aineensa Pyhä-, Oulu- ja Iijokivarresta sekä Raahen ympäristöstä.
  • Vuotuinen sahaus ennen sotia oli noin 1 900 000 – 2 200 000 tukkikuutiojalkaa.
  • Tukkisumalla juostiin ja suksia katkottiin
  • 1950 -luvulla saha oli Raahen suurin työnantaja.
  • 1960 -luvulla saha lopetti toimintansa.
  • 1973 Raahen kaupunki osti Sutelan kiinteistöt. Kaupunki vuokrasi huoneistoja.
  • 1982 Vanha Sutela myytiin purettavaksi.
  • 1986 Oli kuuma kesä. Keskiviikkona 18.6. uusi Sutela tuhoutui tulipalossa asuinkelvottomaksi. Henkilövahingoilta vältyttiin.
  • 2008 Saunarakennuksen kohtalosta kiistellään.

Lähteet: Raahen tienoon historia III, Sutelan talonkirja, Tekninen lautakunta 26.1.1982 § 57, Raahen Seutu 20.6.1986, Haastattelut: Pekka Kuisma, Olavi Pyhälä, Antero Suomela

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 21.2.2008.

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi