Voidaan pitää ihmeenä, että alttarikaapit ja kirkon muut puuesineet ovat säilyneet omaan aikaamme vihollisen ja tulen vaaroista. Vanhan puukirkon tulipalosta vuonna 1930 alttarikaapit säilyivät sen vuoksi, että olivat näyttelyssä ja konservoitavina Museovirastossa. Tänä vuonna Olavin päivän aikana seurakunnassa voitiin jälleen viettää juhlaa, kun uudelleen konservoidut alttarikaapit saatiin kirkkosalin seinälle. Konservointityön on suorittanut Mirja-Liisa Waismaa-Pietarila Museovirastosta.

Neitsyt Marian alttarikaappi

Alttarikaappi on voitu ajoittaa 1430-40 -luvulle. Kaapin keskushahmo on seisova Neitsyt Maria, jonka sylissä on kuvattu Jeesus-lapsi. Marialla on kruunu, rinnalle laskeutuvat letit ja voimakkaasti poimuttuvat, sinisen ja kullan väriset vaatteet. Marian pään takana on sädekehä, jossa on teksti "mater misericordiae" (laupeuden/armeliaisuuden äiti).

Maria -veistokseen liittyy hyvin säilynyt alttarikaappi. Maria seisoo viisikulmaisella jalustalla, yläpuolellaan pitsikoristeinen katos. Jalustan ja katoksen yhdistävään selkälautaan on kiinnitetty saranoidut ovet, jotka voidaan taittaa sivulle. Ovet on sekä sisä- että ulkopuolelta koristettu maalauksin. Ulkopuolen maalaukset ovat pahoin tuhoutuneet. Ovien sisäpuolen maalaukset ovat säilyneet paremmin. Niiden aiheena ovat vasemmalta lukien 1. Marian äiti Pyhä Anna, 2. keskiajan Suomen suojeluspyhimys, piispa Henrik, 3. Ruotsin suojeluspyhimys (kuningas) Pyhä Erik sekä 4. Pyhä Birgitta. Veistoksen ja maalausten korkea taso on saanut sekä kotimaiset että ulkomaiset tutkijat vertaamaan sitä aikakautensa parhaisiin lyypekkiläistöihin.

Pyhän Olavin alttarikaappi

Saloisten kirkko on ollut omistettu pyhimyskuninkaan maineen saaneelle Olaville. Kuninkaana hän hallitsi Norjaa 1000-luvun alussa ja kuoli vuonna 1030 maanmiestensä surmaamana. Nopeasti kuninkaan maine ja tiedot kuoleman jälkeen tapahtuneista ihmeistä levisivät koko Pohjolaan. Saloisissa tärkeä tapahtuma olivat Olavin päivän markkinat heinäkuun lopussa. Lisäksi paikkakunnalla on ollut runsaasti Olavi-nimen johdannaisia etu- ja paikannimissä.

Alttarikaapin keskushahmo on Pyhä Olavi, joka on kuvattu seisomassa siivekkään, ihmiskasvoisen, pahuutta edustavan lohikäärmeen päällä. Piispa Olavi Rimpiläinen sanoi tästä kuvasta mm. seuraavaa: Kuninkaan jaloissa makaava hahmo on Pyhän Olavin toinen minä. Ihmisen pimeä ja paha puoli, josta ei pääse eläessään irti. Aina se "terhakkaasti" nostaa päätään. Samasta aiheesta apostoli Paavali puhuu Roomalaiskirjeen 7 luvussa. Olavilla on yllään lyhyt ritarinpuku ja päässä kruunu. Ankarailmeisiä kasvoja kehystävät taitavasti veistetyt kiharat hiukset ja kaksijakoinen parta.

Olavi-veistoksen alttarikaappi on myös säilynyt kokonaisuudessaan. Ovia koristavat maalaukset, joiden aiheena ovat kohtaukset Pyhän Olavin ja Pyhän Erikin legendoista. Vasemmanpuoleisen oven yläosassa kuvataan Pyhän Olavin matkaa Härkä-nimisellä sotalaivalla ja toisen oven yläosassa hänen marttyyrikuolemansa. Ovien alaosissa on kuvattu Pyhä Eerik osallistumassa viimeiseen jumalanpalvelukseensa sekä hänen marttyyrikuolemansa. Ovien ulkopuolelle on kuvattu piispa Henrik ja Erik-kuningas. Alttarikaappi on ajoitettu 1430-luvulle.

Alttarikaappien käyttötarkoitus

Keskiajan kirkossa alttarikaapeilla oli tärkeitä jumalanpalvelukseen ja opetukseen liittyviä tehtäviä. Saloisissa Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin alttarikaapit sijaitsivat sivualttareilla ellei myös pääalttari ollut pyhitetty suojeluspyhimykselle. Suurimman osan vuodesta alttarikaapin ovet olivat suljettu. Olavin päivän aattona kaapin ovet avattiin, jolloin pyhimyksen patsas ja kuvat tulivat seurakuntalaisten katseltaviksi. Jumalanpalveluksen saarnoissa kerrottiin Pyhän Olavin elämänvaiheet ja hänen työnsä kristillisenä kuninkaana. Hän oli uskon esikuvana ihmisille, mutta häntä myös kunnioitettiin ja rukoiltiin. Neitsyt Marian alttarikaappi oli käytössä vuoden Maria-juhlien aikana.

Tämän päivän Saloisissa alttarikaapit ovat korvaamattomia kulttuuri- ja taidehistoriallisia aarteita. Tutkijan arvio alttarikaapeista on, että ne edustavat Suomen ja varsinkin Pohjanmaalle keskiajalla tuotua kirkkotaidetta parhaimmillaan. Yhdeltä osalta ne ovat meille jälkipolville uskon ja rakkauden ilmausta omalta ajaltaan. Ne viestittävät rannikon ihmisten halusta pyytää suojelusta elämän myrskyjen keskellä omien voimien pettäessä. Vieläkin kauempaa kuuluvat rohkaisevina Mooseksen sanat: "Olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö sillä Herra, teidän Jumalanne kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä."

Juttu on julkaistu Raahen Joulu-lehdessä v. 2000.

Saloisten kotiseutumuseossa voi tutustua saloisten asukkaiden historiaan. Alueelle on kerätty rakennuksia eri puolilta Saloisten kuntaa.

Kuvagalleria
Saloisten kirkko
Kotikirkkomme

Tuomo Matala
Saloisten kirkkoherra
Raahen seurakunta

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta